Philomela Light -levyn arvosteluja

Philomela Light (28.5.2011 Mikko Lamberg, Desibeli.net)

“–Kiehtovinta levyssä ovat mieltä innostavat sovitukset. Albumi onnistuu luovimaan populaarimusiikin ja kuoromusiikin välillä erinomaisesti ja yllättävästikin. Levy saa hyvin todennäköisesti kuoromusiikkia tuntemattomankin arvostamaan ihmisääntä ilmaisukeinona käyttämällä tuttuja kappaleita ja parhaimmillaan saa innostumaan tyylistä enemmänkin. — Parhaimmillaan Philomelan levy tuottaa kuuntelijalle juuri sitä mitä nimessään lupaakin, valoa sieluun.” ***

Philomela Light (21.5.2011 Kirsi Taivainen, Keskisuomalainen)

“Palkittu naiskuoro Philomela erottuu edukseen. Noin 40 laulajan kuoron sointi on elävä ja monikerroksinen: pohjana ovat taidokkaat naisäänet, joita Light-levyllä maustetaan a cappellan ja jopa joikun sävyin. Kappalevalinnoissa Philomela pelaa varman päälle, mutta pystyy myös tuomaan uutta ilmaisua pop- ja iskelmäklassikoihin. — Light on sovituksellisesti erilainen kuoromusiikkilevy, siitä viides tähti. Laulut eivät jumiinnu, ja jokaiselle äänialalle on annettu oma tila ja melodialaulukulku. Sooloista huokuu varmuus kuoron tukiessa erilaisin vivahtein ja äänin. Lämpö, voima ja keveys ovat tasapainossa. Koskettavaa levyä voi suositella paitsi kuoromusiikin, myös kevyemmän musiikin ystäville.” *****

YLE Radio 1: Kannattaako naiskuoro-pop? (19.5.2011 Kare Eskola, YLE Radio 1)

 

Kuorot kertoivat koskettavia tarinoita
Philomela kantaesitti satuteoksen… (Samuli Tiikkaja, HS 8.6.2009)

“…esityksessä tarina etenee sanattomasti, Päivi Järvisen tehokkaana ohjauksena. Philomela-naiskuoron taitavat laulajat käyttivät esitystilaa tehokkaasti hyväkseen ja lauloivat yleisön ympärillä ja keskellä…. Kädettömän neidon musiikissa on monenlaisia äänenvärejä, ja paholaisen vehkeilyjä kuvattaessa kuorosoinnissair on paljonkin rosoa.”

Philomelan kauhukuoroteos koskettaa (6.6.2009, Katri Kekäläinen, Keskisuomalainen)
“…kansantarina kädettömästä neidosta on kauhea ja julma, mutta kuitenkin täynnä toivoa. Itse kuoroteoksen syntytarinakin on poikkeuksellinen, niin säveltäjä, ohjaaja kuin kuorolaisetkin ovat olleet mukana alusta alkaen. Turkan musiikki ei kahda ääripäitä: kaunis on äärettömän kaunista, ruma todella rumaa. Philomelan laulajat antautuvat musiikille intohimoisesti ja rohkeasti.Näyttämöllinen ratkaisu, jossa katsomo on jaettu osiin ja kuoro liikkuu joka puolella Tampereen ylioppilasteatterin salia, on toimiva. Laulajat ja siten myös ääni kiertää katsojia ja luo vahvan tilallisen vaikutuksen. Ylioppilasteatterin korkean salin mahdollisuudet saadaan käyttöön tikapuilla, joilta laulu saa uuden, odottamattoman suunnan… Kädetön neito on väkevä ja vaikuttava kuoroteos, jonka musiikki itsessään on jo kyllin voimakasta ja kaunista yhtäaikaa. Anteeksipyytelemätön esitys tekee siitä kahta vahvemman.”

Aamulehti 06/2009
Neljäkymmentä neitoa ja äänet aikojen alussa (Anne Välinoro, Aamulehti 6.6.2009)
“…yksinkertaisesti tervetullut riuhtaisu kuoromusiikin esitysperinteestä… se tekee hyvää. Niin kuulija-katsojalle kuin kuoroharrastajalle….Joukko ryhmittyy katsojien ympärille, vaeltaa rytmisten osuuksien myötä välissämme, kiipeää yllemme, valuttaa verta keskellämme. Torsoksi hakattua neitoa ei nähdä, sen sijaan loistava kavalkadi epävarmuuden, pelon, uhkan ja pakenemisen muotoja. Vaikkapa kiviä vastakkain pyörittämällä syntyy aivan huikea saundi. Puhumattakaan niistä saundeista, mitä naiset itse tuottavat: vienankarjalaista joikua, erilaisia äänihuulten ja ilmapatsaan yhdistelmiä kurkunpäätä kevyesti rummuttamalla, huokaisuja, korahduksia. Mutta koskaan ääntä ei käytetä väärin… Philomela soi kuin maa aikojen alussa, puhtaasti, rajoja koetellen ja yllätyksiä täynnä…”

YLE Radio 1: Uudet levyt (20.12.2007) (Kare Eskola)
Philomelan joulussa soi hiljaisuus
(koko arvio YLE:n sivuilla)

Marjukka Riihimäen johtama naiskuoro Philomela on Suomen paras lajissaan, moneen kertaan palkittu ja alati uutta etsivä. Philomelan joululevyn tavoitteena on esittelytekstin mukaan tuoda jouluperinteeseen uusia säveliä kuitenkaan rikkomatta joulun perinteistä tunnelmaa. Varman päälle pelataan, mutta mikäs siinä.

Levyn otsikko Joulun sydänyö kuvaa musiikin yleistunnelmaa hyvin. Jo näin joulun alla tämän levyn kuunteleminen vie ajatukset siihen hetkeen, kun kaupallinen joulukiima on aattoillan jälkeen laantunut, valmiiksi saamisen stressi helpottanut ja ruoka laskeutunut. Silloin katse hakeutuu ikkunasta ulos, lumivalkoiseen pimeyteen. On tilaa sille mikä joulussa on olennaista, rauhaan, ihmeeseen ja iloon.

Sitä perinteistä joulutunnelmaa Philomela luo muutamalla ikivihreällä, jotka on sovitettu kuulaan kauniiksi. Ilmo Riihimäki versioi Jouluyö, juhlayötä perinteisesti, Frode Fjelleheimin tulkinta Maa on niin kauniista kuulostaa jo ehdalta Philomelalta.

Levyn uusista sävellyksistä Päivi Ojanperän koraalimainen Jouluyön rukous ei jääne perinteeseen, mutta Joulun sydänyö luo jo varmemmin ottein musiikkikuvan hiljaisesta, lumisesta jouluyöstä. Samoilla hiljaisuuden ja kirkkauden tehoilla herkuttelee Aija Puurtisen Hiljaisuus – se toivottavasti löytää tiensä muidenkin kuorojen ohjelmistoon, vaikka täytyy myöntää, että harva siitä tulee selviämään yhtä hyvin kuin Philomela.
Levyn pääteoksena kuullaan viisi laulua Kantelettaren Marian virrestä. Ne on säveltänyt Philomelan hovihankkija Mia Makaroff, joka taitavasti hyödyntää laulajien koko laaja-alaisuutta. Rohkeaa tarkkuutta riittää etnorempseyteen ja kuorotehoihin, ja äänet soivat tasalaatuisen puhtaasti kakkosaltoista ykkössopraanoihin.

Turun Sanomat 18.2.2007 (Matti Lehtonen)
(Lue juttu Turun Sanomien sivuilta)
Levyarvostelu:
“Philomela, joht. Marjukka Riihimäki: Joulun sydänyö (Alba 2007)

Philomela-kuoron joululevy noudattaa viime vuosina hyväksi havaittua sisältökaavaa: uutta ja tuttua sopivana yhdistelmänä. Uusien joulusävellysten tarve on ilmeinen, eikä sopivien sävelmien luominen ole ollenkaan helppoa. Tullakseen kaikkien korvaa miellyttäväksi melodiassa täytyy olla poikkeuksellista tenhovoimaa. Lähtökohtaisesti tuntuu siltä, että joululaulun tulisi olla nykyään samanlainen kuin 150 vuotta sitten.

Philomela esittää ainakin allekirjoittaneelle entuudestaan tuntemattomia lauluja, kuten Päivi Ojanperän tunnelmalliset sävelmät Jouluyön rukous ja Joulun sydänyö, molemmat hyvinkin kelvollisia. Myös Mia Makaroffin tukeva, viiden kappaleen kokonaisuus Lauluja Maarian virrestä on varteenotettavaa uutta joulumusiikkia, arkaaisine, avosointuja suosivine sovituksineen. Maa on niin kaunis on mukana Frode Fjellheimin jännittävänä, etnohenkisenä sovituksena Marjukka Riihimäen johtama Philomela laulaa siististi ja puhtaasti. Joitakin kauneusvirheitä on mukana, esimerkiksi vetelä tempon käsittely Mökit nukkuu lumiset -laulussa.”

Uutispäivä Demari 18.12.2007 (Matti Saurama)
Levyarvostelu: Joulun sydänyö
Maagisen ajatuksen yhyttäminen klassiseen kuorotyyliin ei ole yksinkertaista. Tätä siltaa on Philomela jo vuosia rakentanut. Ojentautuminen toista kohti tarkoittaakin rikastumista, ei luopumista. Tulos on uudesti soivaa, vaikuttavaa laulutaidetta. Kunnianhimoinen ennakkoluulottomuus kannattelee tässä ´hyvää joulua´.”

Vancouver Sun, Aug 11, 2007 (Lloyd Dyk)

Finnish choir’s singing pure, radiant and hypnotic
(Lue koko arvio Vancouver Sunin sivuilta)

“They’re far from the typical stand-and-deliver choral group, posed in stiff distant ranks. They’re mobile and the dynamic is urgent with expressivity.”

“Everything the women sang was appealing, fine and evocative of strange feelings.”

“Hectic and charged with meaning, their eyes flashing as they connect with the eyes of the audience, they sometimes mill through the house.”

“Philomela’s conductor, Marjukka Riihimäki, has an evident genius for connecting with people in important ways and what she does is far from a gimmick.”

“The choir’s hour-plus program was hypnotic with pure, radiant singing which involved much close harmony. You knew instantly that you were hearing a foreign choir from the material, which could only have been Northern European. It was all contemporary, which is the specialty of Philomela, and by female composers, who really conveyed the melos, or musical character, of the country.”

Etelä-Saimaa 12.4.2005 (Tuulikki Närhinsalo)
Philomela on fantastisen ilmiö kuoromaailmassa
(Lue koko arvio PDF tiedostona)
“Hallitun äänenkäytön, jossa sävelpuhtaus on itsestäänselvyys, lisäksi liikunnalla ja erilaisilla pienryhmämuodostelmilla on merkittävä osansa esiintymisessä. Anna-Mari Kähärän monessa laulussa kuultiin putipuhdasta, herkkää kamarikuorotyyppistä sointia, mutta myös räväkkää ilmaisua, jommoinen huipentui Sari Kaasisen ihanasti värttinämäisissä akkaenergiaviisuissa”

Kouvolan Sanomat 12.4.2005 (Johanna Hasu)
Vahvojen tunteiden Philomela
(Lue koko arvio PDF tiedostona)
“Kuoro on vahva kokonaisuus, se on muodostunut instrumentiksi, joka tuntuu pystyvän mihin tahansa se haluaa pystyä…Alusta asti teki vaikutuksen laulamisen helppous. Se ei tarkoita vaikeiden aiheiden välttämistä tai kevytmielisyyttä, vaan yksinkertaisesti vaivattomuutta ja puristamisen puuttumista…”

Helsingin Sanomat 22.11.2004 (Annmari Salmela)
Philomela synnyttää vahvoja naisia
(Lue koko juttu, kuva lehtileikkeestä)

“Naiskuoro” ei kerro Philomelasta juuri mitään, ei myöskään “koreografioitu esitys”. Päivi Järvinen oli sekä ohjannut että visualisoinut juhlakonsertin upeasti Postitalon pitkään ja kapeaan pääsaliin. Philomela on silti jotain vielä enemmän. Se on vahvojen, osaavien ja itsenäisten naisten muodostama kokonaisuus, jossa jokainen korvan ohi kulkeva yhden suhautuksen tai sadepisaran putoamisäänen päästävä jäsen tuntee osansa ja vastuunsa. Valoisuus ja ilo musiikin tekemisestä tunkee vakavampienkin teosten pohjavireeksi.”

“Vahvat naiset hallitsevat myös loisteliaan pehmeyden ja herkkyyden… Satakieli, Philomela, säkenöi.”

Turun Sanomat 8.7.2004 (Aija Haapalainen)
Levyarvostelu: Mieli:
“Naiskuoro Philomela (satakieli) on tavoitellut uudella levyllään kalevalaista naiseutta modernisti. Kantelettaren ja sen hengessä tehdyt uudet tekstit kertovat äitiydestä, rakkauden kiemuroista ja arkiaskareista. Mielen sopukat aukeavat parhaiten perunoita pestessä, multaa kynsien alla…”

Musical Pointers, June 2004

Levyarvio: Satakieli, Rakkaus repii jäsenet ja Mieli.
Lue arvio www-sivulta
Lue arvio PDF muodossa.

Hufvudstadsbladet 19.5.2004
Torra sköten och dallrande lår (Lena von Bonsdorff)
Levyarvio: Mieli 2004
Lue arvio (kuva lehtileikkeestä)

Hufvudstadsbladet 18.5.2004
Philomela-kören avslutade Europaturné (FNB)
Kören Philomela från Helsingfors avslutade på måndagen sin andra Europaturné på kort tid. Kören, som firar sitt 20-årsjubileum i år, uppträdde bland annat på körfestivalen i Cork och i Dublin i slutet av april. Kören reste efter detta till Tyskland, där den uppträtt på åtta orter. Turnén avslutades på måndagen i Berlin.

Philomela, som leds av Marjukka Riihimäki, har gett ut sammanlagt sex skivor. På turnéprogrammet stod i första hand material från den senaste skivan Mieli.
Körens 20-årsjubileum omfattar även flera festkonserter samt en turné i hemlandet under hösten och vintern.

Rhein-Zeitung 17.5.2004
Eine wunderschöne Lektion in finnischem Gesang erteilt (Josef Otto Schneider)
Lue arvio (saksaksi, kuva lehtileikkeestä)

Rhein-Zeitung 15.5.2004
“Nachtigallen” verzaubern Zuhörer (Ulrike Fritscher)
Lue arvio (saksaksi, kuva lehtileikkeestä)

Bad Segeberg Zeitung (May 2004)
Finnische Nachtigallen sangen im Rathaus:
Frauenchor Philomela beeindruckte mit Stimmen und Stimmungen
Lue arvio (kuva lehtileikkeestä)

Musical Pointers (May 2004)
Review: Musical Pointers
Lue arvio www-sivulta

Helsingin Sanomat 20.3.2004
Helsingin Barokkiorkesteri hengittää yhtä (Annmari Salmela)
Helsingin Barokkiorkesteri ja Philomela-kuoro Paavalinkirkossa Kirkko soikoon -tapahtumassa. Andres Mustonen, kapellimestari, Pia Freund, sopraano, Mikael Bellini, kontratenori, ja Patrick Gallois, huilu. – Vivaldi, Pergolesi.

Kuin olisi saanut kaksi konserttia yhden hinnalla, toisen elämää virrattavaa Vivaldia, toisen kaiken pysäyttävää Pergolesin Stabat Materia… …Marjukka Riihimäen valmentama naiskuoro Philomela laulaa kirkkaasti ja avoimesti… …Hyvien yksilöiden huippujoukkue hallitsi barokin pelisäännöistä välttämättömän, yhteisen hengityskyvyn. Elämänmenoon on helppo yhtyä, vaikka sävy olisi raskaampikin.”

Hufvudstadsbladet 10.5.2003
Fyra aspekter på körsång (Lena von Bonsdorff)
Folklig urkraft

Som socker på botten på torsdagens enorma utbud kunde man söka sig till Stadshusets kammarmusiksal och höra på damkören Philomela. Kören har en längre tid utvecklat sin repertoar till att omfatta också folkligt röstuttryck och koreografiska inslag. Folkmusikern Tellu Virkkalas Suden aika berättar med kalevalainspirerad runosångsteknik om en kvinnas liv från babystadiet och ungflicksglädje över förälskelse och svärdotterproblematik till frigörelse och försoning.

Berättarstilen raserar gränser av det slag som musikens gränsöverskridningsförespråkare sällan vågar föreställa sig ens. Sångarna gör en existentiell vandring som inkluderar både extas och gråt. De rör sig mellan och runt publiken – som sitter spridd och vänd åt olika håll i rummet – och lånar sig till och med till energiöverföring, värmestrålning (utan påträngande kroppskontakt) till de enskilda lyssnarna.

Sångarna har faktiskt slagit följe med vargarna och genererat både mod och skicklighet. De visar på att också musik kan skaka om verklighetsuppfattningen. Och på det faktum att västerländsk musik ofta sugit kraft att förnyas just ur folkmusiken.

Helsingin Sanomat 24.3.2003
Rakkauden soiva puutarha: Aleksander Knaifelin Kahdeksas luku on lempeä mysteeri (Hannu-Ilari Lampila)
Aleksander Knaifelin kirkkoteos Kahdeksas luku Tuomiokirkossa. Johtaja Andres Mustonen (kapellimestari), Ivan Monighetti (sello), Jarkko Lievonen (valastus). Suomen kanttorikuoro, Philomela, Grex Musicus, Suomalainen poikakuoro, Galante. (Kirkko soikoon -festivaali)

“[---] Kuulijoita ympäröi neljä kuoroa. Lapsikuoro lauloi alttarin edessä, naiskuoro vasemmalla ja mieskuoro oikealla parvella ja sekakuoro takana urkuparvella. Jarkko Lievosen runollinen valaistus antoi kuoroille ikonografisen värisymboliikan ja tuki pehmeästi musiikin vaikutusta. Sellisti ja kapellimestari sijoittuivat kirkon keskelle. …Knaifel on rakentanut teoksensa hyvin yksinkertaisista elementeistä. Kukin kuoro lähettää vuorollaan ilmoille rakkauden lempeitä harmonioita – vain pelkkiä harmonioita. [---] Kuorojen ääniaallot tuntuvat nousevan esiin hiljaisuudesta, ja aikansa henkäiltyään ne sulautuvat kirkkotilan pitkään jälkikaikuun kadotakseen taas hiljaisuuteen.”

Hufvudstadsbladet 30.11.2002
Den negligerade Enescu (Jan Granberg)

De sammanslagna körena bestående av Polyteknikkojen kuoro och Philomela gjorde storslagna insatser i Enescus körmusik, som varierar från mycket finstämda passager till starka utbrott.

Helsingin Sanomat 9.4.2001
Kuoroissa soivat nyt jazz ja etno: Moderni kuoro käyttää nykyään myös koreografiaa (Päivi Loponen)

Lue koko arvio (kuva)
“Philomela on huikea kuoro, koska se uskaltaa henkisesti heittäytyä erilaisiin laulutyyleihin”, kehuu kansanmuusikko Virkkala.

Helsingin Sanomat 21.3.1999 (Riitta-Eliisa Laine)
Naiskuoro manaa loitsuja kalevalaisittain Suden ajassa

Lue koko arvio (kuva)
“Mikä ihmeen teos on tämä Suden aika, josta sieltä täältä jo on kuulunut niin hämmentäviä ylistyssanoja?”

Tags: konserttiarviot, lehdistö